Sivulan keittiön yhteydessä on alkovi, johon myyjä jätti pyynnöstämme levitettävän keittiösohvan (tännehän ei pitänyt jäädä juuri yhtään huonekaluja). Olemme ajatelleet hankkia alkoviin kerrossängyn lapsille ja koska tuvassa ei ollut kuin tuo pöytä tuoleineen, Mies siirsi sohvan tuvan puolelle paikkaan, johon olin ajatellut kyllä jotain mukavampaa sohvaa.
Kun tyynyt (jotka eivät millään meinanneet pysyä pystyssä liukkaalla alustalla) ja matto vielä lisättiin, lopputulos näytti yllättävän mukavalta.
Sitten tuo kelloseinä alkoi näyttää kovin tyhjältä ja yksinäiseltä ilman yhtään huonekalua. Muistin pienen pöydän, jonka löysin Sivulan kuistilta. (Siis, mistä näitä huonekaluja oikein putkahtelee?) Pöytä oli verhoiltu piiloon kankaalla ja kun poistin kankaan, sen alta paljastui ajanpatinoima punainen pikku pöytä. Mielessäni se turkoosinsininen unelmien sohvapöytä kiikutin pöydän varastoon odottamaan myöhempää kunnostusta. Mutta eipä tiedetty kumpikaan (pöytä eikä emäntä), että pöytä pääsisi näin pian oikein kunniapaikalle Sivulan tupaan.
Minusta se näyttää oikein somalta ja värikin sopii nyt hieman punavoittoiseen sisustukseen.
Mutta kun olin alkuun päässyt, niin pitihän sitä kokeilla toisenlaistakin järjestystä.
Eikä se vielä tähän jäänyt...
Nythän tässä voisi jo kahvitellakin : )
Kyllä alkaa olla jo kodikasta. Mukavia ideoita.
VastaaPoista