Kävimme lauantaina tarkastamassa kuinka torppamme pärjäilee näin talven tultua.
Lunta oli tupruttanut melkoisesti kuten kuvista näkyy...
Kaikki näytti olevan kuitenkin kunnossa
niin sisällä kuin ulkonakin :)
Ovi meinasi kyllä temppuilla. Pääsimme hyvin sisään, mutta kaksi kertaa ovi meni niin jumiin, ettei sitä saanut auki avaimella ulkoa, eikä sisältäkään tavalliseen tapaan, vaikka kuinka yritimme. Ensin jäi oven ulkopuolelle Mies ja hänen täytyi sitten kavuta sisään tuvan ikkunasta ja työkaluja käyttämällä ovi sitten kuitenkin jotenkin sisäpuolelta avautui.
Mutta sitten kun olimme lähdössä kotiin...ovi ei mennytkään kiinni... joten Mies sisään hakemaan työkaluja... ja ovi perässä kiinni likslakslukkoon niin, että Emäntä jäi nyt ulos pakkaseen oven taakse : (
Ei auttanut muu kuin irrottaa lukko kokonaan ja koota uudelleen. Vaikeusastetta lisäsi se, että oli jo hämärää ja lukon ruuvitkin katosivat jonnekin pimeyteen. Lopulta Mies sai kuitenkin lukon kootuksi ja toimimaan, joten saatoimme lähteä rauhallisin mielin kotiin.
Olimme jo paluumatkalla kun Naapuri soitti, että oli nähnyt jälkemme lumihangessa ja ilmoitti, että voimme kyllä jättää auton heidän pihaansa, ettei tarvitse suotta lapioida autolle paikkaa lumihangesta. Minusta tuntui kuitenkin, että hän halusi vain varmistaa, että jäljet lumihangessa olivat meidän, eikä murtovarkaiden :) Eli hyvin taitaa torppamme pärjäillä Naapurimme valppaassa valvonnassa.
